sunnuntai 4. elokuuta 2013

Avoimet puutarhat 2013

Avoimien puutarhojen päivää ei kyllä paljon oltu markkinoitu paikallismedioissa. Onneksi luin sattumalta Karolinan puutarhablogia eilen illalla. Avoimet puutarhat- nettisivuilta pääsin etsimään sopivia vierailukohteita. Hollolassa sijaitsevan Timon puutarhan rinneratkaisut ja lammet kiinnostivat, joten sieltä aloitimme tänään. Ja siihen olisimme voineet lopettaakin, sillä kyseessä oli päivän paras puutarha.

Tervetuloa Jussin puutarhaan!
Portaiden juurelta ei vielä aavista, mitä ylhäällä odottaa.
Huumaavaa liljantuoksua

Voimakas liljan tuoksu toivotti tervetulleeksi, kun olimme kiivenneet autotallin nurkalta lähtevät portaat ylös pääoven tuntumaan. Puutarhaa 18 vuotta rakentanut Timo on onnistunut luomaan kuivasta soraisesta mäntykangastontista varsinaisen keitaan. Sudenkorennot lentelivät lammelta toiselle, kimalaiset pörisivät kilpaa laventelissa. Muurilla oli kypsymässä viinirypäle ja appelsiini. Minne tahansa katsoikin, löytyi uutta tutkittavaa. Kuvasin kahta lampea, mutta pois lähtiessä huomasin vielä kolmannenkin, jota en sitten tajunnut enää kuvata. Tiedä vaikka lampia olisi ollut enemmänkin.

Muurilla luikertavan viinin satoa
 voi odotella ja myöhemmin nauttia vaikka penkillä istuksien.
Appelsiineja ja takana talvipuutarhassa lisää sitruksia.
Ei uskoisi olevansa Hollolassa.
 Tontin lähes joka neliö oli käytössä, vaikka Timo kuulemma yhteen kulmaukseen aikookin vielä tänä kesänä kukkapenkin laittaa. Minusta oli hienoa, että tontilla jo ennestään kasvaneet mustikat ja puolukat oli jätetty omille sijoilleen ja ne saivat kasvaa sulassa sovussa puutarhakasvien kanssa. Nurmikkoa ei ollut lainkaan, vaan maanpeitteenä toimi erilaisia ajuruohoja. Vaikeaa olisikin nurmea leikata jyrkällä rinteellä. Saimme runsaasti ideoita omaa rinnetonttia ajatellen.

Kivireunuksia ja piiloihin mutkittelevia polkuja.
Ylälammen välimerellinen tyyli ja pinkkejä lumpeita.
Alalammen luonnomukainen ilme. Rauhoittavaa solinaa, jossa sudenkorennot viihtyvät.
Puolukoita polun varressa

Kimalaisetkin viihtyvät






Toinen kohteemme oli kaupallisempi Sara Garden, jossa varsinaista puutarhaa oli vähemmän, myyntivajojen ja -laatikoiden vaatiessa oman tilansa. 


Pitipä taas kokeilla perhosen metsästystä kuvaan. Tämä yksilö ei ujostellut. Taisi olla isoniittyhumalassa. 




Monenlaisia kärhöjä.
Näin siististi voisi omankin keittiöpuutarhan sommitella.

Jotenkin minulta on kokonaan jäänyt tajuamatta Sara Gardenin nimen sarat ja että niitä olisi ollut tuolla nähtävillä. Olen aina ajatellut Saraa tytön nimenä tässä yhteydessä. Pakko kai mennä uudelleen Sara Gardeniin, onneksi kyseessä on muulloinkin avoinna oleva ideapuutarha, joten minun ei tarvitse odottaa ensi vuoden Avoimet puutarhat -tapahtumaan asti.

Pistäydyimme myös Anne Jokisen puutarhassa, jossa oli perinteisiä perennoja. Niitä löytyy omaltakin pihalta, joten kovin pitkään emme siellä viihtyneet. Harmi, että alppiruusujen kukinta-aika on ohi; emme päässeet näkemään Annen silmäterää täydessä kukassa.

2 kommenttia:

  1. Harmi, kun en tänään päässyt kurkkaamaan avoimiin puutarhoihin muiden menojen vuoksi. Kiva, kun laitoit kuvia! Tuonne Sara Gardeniin lähden mielelläni sun kanssa, jos seuraa kaipaat:)

    VastaaPoista
  2. Mennään vaan! Voisi olla rauhallisempaakin näin teemapäivän jälkeen.

    VastaaPoista