lauantai 28. kesäkuuta 2014

Lisää valkoista kesään - ei lunta vaan perenna

Puutarhani kukkien värit ovat sininen, valkoinen ja punainen. Mieluiten kaikki kolme väriä saisivat kukkia penkeissä yhtä aikaa, mutta se ei aina ole helppo toteuttaa erilaisten kukinta-aikojen vuoksi. Huomasin hiljattain, että kukkapenkkini omenapuun juurella loistelee kesäkuussa pelkkää sinistä - vuorikaunokkeja, siperiankurjenmiekkoja ja kurjenpolvia.




Penkissä on kyllä valkoista suopayrttiä, mutta se ei kuki kompassa sinisen kanssa. Lisäpontta sinivalkoisen kaipuulleni sain Cafe Kailaksesta, jonka puutarhassa näin siniristiksi istutettuja lobelioita.

Lipun risti ei ihan vielä erotu - kukintaa odotellessa.

Päätin siis hakea valkoinen perenna penkin sinisyyden taittajaksi. Myymälään lähtiessä en ollut vielä päättänyt, mitä hankin. Ajattelin katsella, josko taimissa olisi ollut kukkivaa valkoista tarjolla. Sellaista ei osunut silmiin, mutta ostin lopulta valkoisen idänunikon, sillä ainakin kotipihan oranssit idänunikot kukkivat kesäkuussa.

Idänunikon herkkä karvapää. Tiedän kyllä, mitä siellä ajatellaan :D

Penkin vuorikaunokit ovat melkoisen reviiritietoista porukkaa ja saaneet kasvaa penkissä rauhassa jo pidempään. Revin sitä ison lämpäreen kokonaan pois saadakseni pienelle unikolle tilaa. Täytyy vahtia vuorikaunokkia alussa, ettei se tukahduta uutta tulokasta. Toivottavasti penkki näyttää jo ensi kesänä siltä, millaisena sen mielessäni näen. Nythän penkki on yhtä rasittavan näköinen kuin otsatukka kesken poiskasvatusurakkaa.

Pieni tulokas. Toivottavasti sitä ei kiusata isompien taholta.

Toinen rasittavuus on jokakesäiset orapihlajapiiskajaiset. Vaikka millaisiin vaatteisiin ja hanskoihin varustaudumme, saamme aina komeita skraaduja käsivarsiin ja kipeitä okaanpistoja sormiin. Haaveissa on vaihtaa pensaat isotuomipihlajaan, mutta urakka on sen verran julmettu, että vasta tontin päätyaidat on saatu vaihdettua.

Orapihlajan uusi kasvu on kauniin punertavaa, mutta saa luvan lähteä, maksoi miten monta naarmua hyvänsä.

Ihanat sukulaislapset kävivät leikkimässä. Nuorempi tuli ja pisti tuulemaan leikkimökissä. Hän selitti siivotessaan totisena, että ei hän oikeastaan siivoamisesta niin välitä. Taisi pelätä joutuvansa oikeisiinkin siivoushommiin. Mökin pihamaa lakaistiin ja pöytään ilmestyi oikea herkkukattaus kukka-asetelmia unohtamatta.

Taisi siellä kimpussa olla yksi kukka penkistäkin, mutta ei se ole niin vakavaa.

Malttaa malttaa - ihan kohta kukkivat isotähtiputket. Sen kukka on minusta niin kaunis!

Lupaus kukinnasta

4 kommenttia:

  1. Hei, mäkin istutin noita isotähtiputkia, mutta ne taitavat olla kukassa vasta vuoden päästä! Jos revit jotain kivaa penkistä, niin voin harkita siirtoa omaan pihaan.:) Ja miten niin tiedät, mitä täällä ajatellaan?!;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos teillä ei vielä ole kotiloita, niin ei kannata tuoda niitä meiltä teille. Muuten kyllä käy kaikki jakotaimien jakelut! :) Hehe - ajattelin, että en mä millään voi olla ainoa, joka miettii kukkia.

      Poista
  2. Ihania kesäkuvia! Linkkaa ihmeessä blogihaasteeseeni (tämän kuun yksi aiheista on kesäinspiraatio) http://iammrsk.blogspot.fi/p/a-blog-challenge.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Olikin unohtua koko kesäkuu! :O

      Poista