lauantai 20. syyskuuta 2014

Pelottavaa, inhottavaa vai kiehtovaa?

Perjantain taidepläjäys tässä taas! Kuljin ensin taidetta etsien ulkotiloissa. Markettien luona ei tuntunut taiteen värinää, vaikka kaikessa varmaan voisi taiteellista nähdä, kun osaisi oikein silmin katsoa. Taide- ja muotoilukoulu Taikan luona pysähdyin ihailemaan laattoja, joilla oli peitetty jokin konehuoneen tapainen rakennelma. Laatoista tuli mieleen isoäidin tilkkutäkki ja monen laatan pinta houkutteli koskettamaan ja seuraamaan sormilla pinnan muotoja.



Rakennuksen seinäkoristeita katselin myös Kasisalin päädyssä ja Vesijärvenkatu 38. Sammonkadulla näkyy tiiliseinässä vielä himmeä teksti Häkli - Häklin Huonekalutehtaan jäljiltä, jossa sijaitsi ennen LSK:ta muun muassa Siropuku Oy ja Luoman pukutehdas. Elävästä arkistosta löytyy hauska mainospätkä vuodelta 1958 (alkaa 2:52). Luoman Pukutehtaassa valmistettiin "korkealuokkaisista raaka-aineista" leninkejä, joita pidettiin "Hangosta Lappiin" ja jonka mallisto täytti meidän "Arvoisat naiset korkeimmatkin vaatimukset".




Kuljeskelin pikkuhiljaa kohti Galleria Kipinää. Olin päättänyt käydä katsomassa Maija Tammen valokuvia, vaikka Etlarin toimittajan kirjoituksesta päätellen saattaisinkin tuntea jopa inhoa. Matti Koskelan Paragrafi-veistoksen (2002) luo pysähdyin ihailemaan vaahteroiden aikaansaamaa valoleikkiä. Paragrafi on kaupunginjohtaja, valtiosihteeri Teemu Hiltusen muistomerkkiveistos.



Sitten varovaisin mielin galleriaan. Kulmahuoneessa oli Nuku ry:n monenlaisia teoksia, joista pidin eniten vanhoja valokuvia ja hyönteisiä yhdistelevistä töistä ja ihmishahmoista. Pike Kokkosen viehkot bambit ohitin nopeasti, vaikka ne kauniita olivatkin. En osannut oikein keskittyä muihin töihin, kun mietin, millaisia kuvia Maija Tammen näyttelyssä olisi. Pelkäisinkö? Inhottaisiko minua?

Keskellä huonetta oli valtava kasa sädehoidossa käytettyjä entisiä muoviverkkomaskeja. Jokainen niistä oli ollut potilaan kasvoilla sädehoidon aikana. Minua ei pelottanut. Olin utelias ja mietteliäs. Ajattelin niitä lukemattomia muutaman minuutin kestäviä hoitokertoja, joissa sädehoidettavat käyvät. Seinällä oli englanninkielinen vuoropuhelu kasvaimen ja ihmisen välillä. Ihminen yrittää kysellä, missä ja miten kohtaa kasvaimen, tunnistaisiko tämän. Kasvain lupaa löytävänsä kyllä ihmisen ja se ihmistä eniten huolestuttaakin. Mietin TAYSin tupakoivia syöpäpotilaita. Käsivarteen kiinnitetty letku, johon virtaa sytostaattia tippatelineessä roikkuvasta pussista nakuttavan ajastimen määräämässä tahdissa. Vaikka pahaa tekee ja tukka on lähtenyt, on tupakan himo jäljellä ja tippapullo rullataan osaston parvekkeelle tupakkataukoa varten. Eikö mikään kuolemanpelko voita nikotiininhimoa? mietin aikanaan sitä touhua seuraillessani. Onko tupakoiminen elämänuskon merkki - kyllä tästäkin vielä selvitään ja kohtaloa voi uhmata tupakoimalla? Vai onko sittenkin kyseessä alistuminen - peli on menetetty, miksi kiusata itseään vieroitusoireilla kaikkien muiden oireiden lisäksi?

Järkyttävin osa näyttelyä eivät ole valokuvat ihmisistä sädetysmaski päällään, vaan kuvakirjan Removals anti: kokoelma värikylläisiä valokuvia poistetuista ruumiinosista ja kasvaimista kiiltävissä kaarimaljoissa. Kuvien kanssa vuoropuhelua käyvät kolmen kirurgin kommentit. He ovat katselleet kuvia ja pohtineet, mitä niissä on. Jokin pieni pyöreä kuulalta tai kiveltä näyttävä osanen on saanut yhden heistä miettimään sen aiheuttamaa ääntä kaarimaljassa "Plonk!", jonkun elimenosan tunnistaminen on kirurgillekin vaikeaa - "jauhelihaa". Omasta mielestäni järkyttävimmät kuvat olivat irrotetut raajanosat. Ne ovat niin inhimillisiä. Kirjan anti ei varmaan sovi kaikille, mutta minusta kuvat olivat mielenkiintoisia ja pysähdyttäviä, mutta eivät inhottavia. Lähdin kotiin hyvin hiljaisena ja elämästäni kiitollisena.


2 kommenttia:

  1. Voi että, kirjoitat niin fiksuja ja syvällisiä! <3 Olen kiitollinen, että mulla on edelleen sun kaltainen ystävä.:)
    Onnistuit myös löytämään taidetta, kun vain kuljit silmät avoinna. Tuollaisille sokeutuu niin helposti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 kiitos rakas ystävä! Hyvä taide pysäyttää. :)

      Poista