torstai 18. kesäkuuta 2015

Puustetta hakkaa

Haastetta siis pukkaa. Kiitos Pauska ystäväkirjahaasteesta.


Lempinimi?

Lempinimeni on tavallinen väännös varsinaisesta nimestäni. Lisäksi minua muutaman vuoden nuoremmalla serkullani oli minulle ja siskolleni leikeissä käyttämät nimet Punapaisti ja Sinipaisti. Minulla kun sattui olemaan punaista päällä ja siskolla sinistä. Nimitykset jäivät voimaan aika pitkäksi ajaksi ja serkkuni lempihuvia oli jahdata meitä paisteja. Vaatevärimmekin usein sattuivat täsmäämään lempinimiin.


Lempiherkku?

Pienenä söimme kotonani aina kesäisin Taivalkosken talkkunaa piimän kanssa. Kaapissa ei välttämättä ollut mitään herkkuja joka päivä, joten toinen herkku, joka syntyi helposti kaappien sisällöistä oli "Jätkänpuuro". Kaurahiutaleita sekoitetaan kylmään maitoon ja maustetaan sokerilla. Kyllä oli olevinaan hyvää pikkutyttönä. Omien rakkaiden herkut ovat tietenkin parasta. Pienempänä lapset tekivät ihania itsetaiteiltuja leivonnaisia. Hauskin muisto on muutamalta kesältä, kun lapset perustivat ravintolan, josta möivät itselaitettuja herkkuja, kuten marjoja ja mausteita maidossa. Monesta tarjottavasta sai arvailla, mitä ne sisälsivät, mutta hauskaa oli siinä ravintolassa.

Lasten modernit joulutortut

Alemman kuvan herkuit saivat aikaan pelästyksen miehelleni. Hän oli lasten kanssa viikonloppuna kolmestaan ja nukkui pikku päikkärit, mutta pidempään kuin lapset. Kun hän havahtui, oli yöpöydällä välipala ja keittiönpöydällä ulkoa haettu kukkakimppu. Ja kuopus oli tuolloin kolmevuotias, esikoinen viisi.


Lempiaine?

Puun haju, etenkin tuoreen katajan, on huumaava. Puun lämmin tuntu viehättää  myös. Se myös vanhenee kauniisti, pehmenee ja pyöristyy muodoiltaan. Puusta on tehty eräitä maailman kauneimpia rakennuksia; kartanoita, kirkkoja, tupia.



Kalsonkien malli stringit vai jättikset,
puuvillaiset vai silkkiset?


No minusta naiset kyllä pitävät pikkareita, joten ei ole ainakaan jättismalli mulla käytössä. Sloggi on mielimerkki ja vaikka bambuakin hiljattain kokeilin, olen puuvillan rakastaja.


Kahvi vai tee ja minkälainen kahvi tai tee?

Opettelin juomaan kahvia jo noin kymmenen vuoden iässä ja lukioon mennessä minulla oli kymmenen kuppia päivässä -ongelma. Turha edes sanoa, että vatsa ei tykännyt. Silti kahvi pysyi kuvioissa oikeastaan ensimmäiseen raskauteen saakka. Pahoinvointini ei ollut mitään aamupahoinvointia, vaan aamu-, aamupäivä-, päivä-, iltapäivä- ja iltapahoinvointia ensimmäiset 3,5 kuukautta. Silloin jäi kahvi pois kokonaan, edes miesraukka ei voinut keittää kahvia kotona, sillä muuten minulla lensi laatta. Raskauksien jälkeen palailin vähitellen kahviin, mutta uusi pitkä kahvitauko tuli syöpähoitojen myötä. Pahoinvointi oli niin voimakasta, että kahvia ei voinut edes kuvitella juovansa.
Nykyisin juon mieluiten cappuccinon tai jääteen.


Paras tuoksu? 

Minulla on ehkä ylikorostunut hajuaisti. Haistan heti esimerkiksi, jos meillä on joku sähkölaite pasahtamassa ja levittää sulaneen muovin hajua ympärilleen. Siinä vaiheessa, kun minä kyselen, mikä täällä palaa, ei mies ole vielä huomannut mitään. Eilen haistoin naapurista kantautuvan paahdetun leivän tuoksun. Parhaita luonnon tuoksuja ovat vastaleikattu nurmikko, muurahaisten pissa, pihka, meri, mansikka, ruusut ja monet muut.


Lempieläin?

Ihana pehmeä pieni pupu. Sellaisen sai kuopus keväällä ja niin vain minäkin ihastuin mokomaan jyrsijään. Vastustamattomasti se on osannut siis keikuttaa lurppakorviaan ja tulee tuuppimaan söpösti jalkaani, kun istun rauhassa enkä lähesty hänen ylhäisintä prinsseyttään. Pupulla on muuten hauskat pitkät tunnustelukarvat ympäri silmiä ja kuonoa.



Lempielokuva?

Nuorena jäi Upseeri ja herrasmies pitkäksi aikaa mieleen, Richard Gere oli silloin ah niin ihku. Niinpä myös Pretty woman kolahti ja siinä pidin eniten Julia Robertsista. Richardista oli jo tullut jotenkin jäykkä. Myöhemmin näkemäni saksalainen Das Leben der Anderen ja Goodbye Lenin  jäivät mieleen. Lasten myötä löysin animaatioelokuvat ja niistä haluan mainita Nemon. Sen voi katsoa monta kertaa uudelleen ja aina vain jaksaa naurattaa. Mun! Mun! -lokkien hokema jäi kotona käyttöön pitkäksi aikaa. Ruotsalaisista on kaikki Wallanderit, Beckit ja muut murhaleffat katsottu. Monta muutakin hyvää elokuvaa on varmasti, mutta kun ei jaksa muistaa.


Lempimatto?

Meillä on ainoastaan eteisessä matto, joten se on lempimattoni. Tuskailin pitkään kulmista rullaantuvien halppismattojen kanssa, kunnes rempan jälkeen 2009 investoin sisalmattoon, joka on kunnolla kantattu leveällä kangasnauhalla. Se ei kurttuunnu eikä kipparra kulmista ja kirjavan värin ansiosta ei joka kurapilkku näy. Tykkään!


Suurin kammosi?

Jos kammo tarkoittaa sellaista, kuin joillakin on vaikka hämähäkkejä kohtaan, niin en osaa oikein sanoa. Peloista sen verran, että kun on sen syövänkin jo sairastanut, niin suurin pelko on varmaan se, että syöpä uusisi. Sain kuitenkin terveen paperit hiljattain, joten yritän oppia elämään asiaa ajattelematta. Vaikeammin sanottu kuin tehty. Kaikki normaali kremppa saa jossain aamuyön tunteina välillä epäilemään pahinta. Silloin on vargtimmen, eikä järkipuheet auta.


Näetkö unia vai uneksitko tyhjää vaan?

Näen unia yleensä silloin, kun on päivät olleet liikaa kuormitusta täynnä. Viimeksi tässä eräänä yönä uneksin isohäntäisistä ketuista, joita häädin pois sängystä.


Mukavin naistenlehti?

Mukavin naistenlehti on lukematon sellainen, joka sattuu olemaan päällimmäisenä kampaajan pöydällä edessä. Ah sitä rentoa tunnetta, kun kampaaja hiplaa päänahkaa ja jutustelun lomassa selailen toissilmin vanhoja tai melko tuoreita juoruja.


Kolottaako?

Aiemmin ei kolottanut juuri ikinä mistään, mutta nyt on selkä ja polvi alkaneet kertoa, että en ole ikuisista aineksista tehty minäkään. Pakko kai uskoa.


Paras apuväline?

Puhelin. Se on puhelin, laskin, kamera, lelu, opiskeluväline, PT, ravitsemusterapeutti, tietosanakirja, kalenteri, muistilappu, ostoslista ja ja ja. Miten sitä pärjäsikään vuoteen 1998 saakka ihan ilman?! Tapaamisetkin oli sovittava tarkasti sekä paikan että ajan suhteen. Ja myöhästyä ei sopinut, kun ei ollut mahdollista ilmoitella, että myöhästyy. Ja jos jotain ei tiedetty, jäätiin ikuiseen eipäs-juupas-väittelyyn, kun ei voitu katsoa Googlesta.


Vanhuudenpäivän haaveet?

Haluan tietenkin elää niin pitkään, että ehdin nauttia monista asioista vielä, nähdä lasten aikuistuvan ja saavan omat perheet. Joku päivä olemme mieheni kanssa mamma ja paappa ja hemmottelemme lapsenlapsia sopivasti pilalle.


Lottovoitto vai ikuinen elämä?

Jos itse jäisi elämään ikuisesti tai nuorentuisi niinkuin Benjamin Button, joutuisi luopumaan niin monesta rakkaasta ihmisestä, että pakko vastata euronkuvat silmissä Lottovoitto. Vanhaa lottomainosta mukaillen: No mitäs siinä - markkinoiden ympäristöystävällisin auto ensimmäisenä pitäs ostaa, ja tota koti laittaa ja, ohan sitä kaikenlaista - tekemistä ois sitte, ainaki kuntoloma pitäs ensimmäisenä pitää ja kiertää perheen kanssa vähän maalimaa!


Lempiurheilijasi tai urheiluseurasi?

Tähän on pakko vastata, että en juuri seuraa urheilua. Kulloinenkin maajoukkue tai Suomen edustaja vuorollaan. Hyvä te!


Paras lukemasi kirja?

Nautin yleensä siitä kirjasta eniten, joka on parhaillaan kesken ja jätän luetulle kirjalle usein haikeat hyvästit. Viimeksi on jäänyt mieleen karu kuvaus Pohjois-Koreasta: Barbara Demick: Suljettu maa.


Lempipaikkasi?

Rauhallinen lomailupaikka, jossa on kaunis luonto kesäasussa, esimerkiksi vuoret tai meren ranta. Ja aina tietenkin oma koti omien rakkaiden kanssa.



Ai niin, ja päälle oma kysymykseni:
Mikä on parasta aivojumppaa?

Jos jaksat Taina, niin tässä haaste.

4 kommenttia:

  1. Kiitos :) Olipa ihanasti kirjoitettu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kivoja kysymyksiä, niin ajatus kulki.

      Poista
  2. Kivat kysymykset ja vastaukset!<3 Mukavaa, että ennätit postaamaan.:) Molemmat juhannusruusut muuten pukkaa alkuja, ensi vuonna ehkä kukkiakin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, heräilen tässä kevätkoomasta. :O Kiva, että juhannusruusut ovat elossa. Ne ovat kyllä helppoja juurtumaan - voivat olla riesakin, jos juurivesat alkavat vallata alaa muilta. Meillä se saa kasvaa tontin laidalla ylhäisessä yksinäisyydessä.

      Poista