lauantai 2. tammikuuta 2016

Eteensä ei näe

Vuosi 2015 on taakse jäänyt ja sen verran se toi mukanaan yllätyksiä, että päällimmäiseksi on jäänyt tunne siitä, kuinka eteensä ei näe edes sen vertaa kuin olmi ilman laseja.

Taideteos Lahden kaupunginsairaalan luona

Terveys petti pariin otteeseen. Ensin oireili selkä keväällä useamman viikon ajan. Elämänoppina siltä ajalta on, että terveyttään on hoidettava. Keski-ikäisen naisen kaatuminen pitkin pituuttaan maahan ei välttämättä ole ohi enää vain vaatteiden puhdistuksella tomusta, niin kuin joskus nuorempana. Kannoin fysioterapeutille kassillisen rahaa, jonka aion tästedes kantaa ennaltaehkäiseville tahoille. Aloitin nimittäin pilateksen syksyllä.

Toinen suuryllätys oli suolikiinnikkeen aiheuttama suolitukos, joka jouduttiin leikkaamaan joulukuun alussa. Joulun valmistelut oli laitettava hiljaiselle pulputukselle täyskiehunnan sijaan. Onneksi ostoksia voi tehdä netissä ja siivouksen voi kuitata keskilattiaimuroinnilla ja valoja himmentämällä. Parasta joulussa oli koko perheen yhdessäolo ja kiitollisuus.

Lähisuvussakin on ollut sairautta ja surua, joten 2015 jää taakse haastavana vuotena. Toivon valoa ja iloa tulevalta.

Koska epätäydellinen on mielenkiintoista.
Hyvää uutta vuotta!


4 kommenttia:

  1. Onnea ja iloa vuodelle 2016!<3 Hieno tuo viimeinen kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 💛 Kiitos samoin! Ja kiitos - kuva on silkka vahingonlaukaus ilotulituskuvien sarjasta. Mutta pidän siitä.

      Poista
  2. Rauhallista, hyvää ja parempaa vuotta 2016!

    VastaaPoista
  3. Parempaa vuotta 2016 <3.

    VastaaPoista